Äidinkielentuki ja äidinkielenopetus

Äidinkielellä on suuri merkitys lapsen identiteetille ja itsetunnolle. Äidinkieli muodostaa pohjan kaikelle oppimiselle.

Lähes yksi viidesosa kaikista peruskoulua käyvistä lapsista tai heidän vanhemmistaan on syntynyt ulkomailla.

Kun lapselle tarjotaan mahdollisuus kehittää äidinkielen taitojaan esikoulussa ja koulussa, hänen on myös helpompi oppia ruotsia ja muita koulussa opetettavia aineita.

Äidinkielentuki esikoulussa

Mikäli esikoulussa on useita lapsia, joilla on sama äidinkieli, pyrimme palkkaamaan esikouluun lasten äidinkieltä puhuvaa henkilökuntaa. Näin äidinkielestä tulee luonnollinen osa lapsen arkipäivää. Lapsi kehittää äidinkieltään ja ruotsin kieltä samanaikaisesti.

Enköpingin kunta kuuluu suomalaiseen hallintoalueeseen. Suomenkieli, joka on yksi vähemmistö kielistä, on erityis asemassa Enköpingin kunnassa. Vuoden 2014 aikana kunta keskittyy erityisesti ruotsinsuomalaisiin esikoululapsiin.

Mikäli esikoulussa on vain muutama lapsi, joiden äidinkieli on muu kuin ruotsi, esikoulussa on opettajia, jotka vastaavat lapsen kielellisen kehityksen tukemisesta. Opettaja tekee läheistä yhteistyötä lasten vanhempien kanssa.

Äidinkielentuesta tulee ilmoittaa esikoulupaikan hakemisen yhteydessä. Mikäli lapsesi on jo saanut esikoulupaikan, ota yhteyttä esikoulun johtajaan.

Äidinkielenopetus peruskoulussa

Oppilas voi osallistua äidinkielenopetukseen, mikäli hän käyttää kieltä päivittäin. Kunta on velvollinen järjestämään äidinkielenopetusta, mikäli vähintään viisi oppilasta tätä haluaa ja opettaja on saatavilla. Kansallisten vähemmistökielien äidinkielenopetusta tulee järjestää myös niissä tapauksissa, jolloin kieli ei ole oppilaan päivittäinen kotikieli. Vähemmistökieliä ovat suomi, meänkieli, saamen kieli, romani chib ja jiddiš. Vaatimus vähintään viidestä oppilaasta ei koske näitä kieliä.

Oppilaiden kommunikointi omalla äidinkielellään muiden lasten ja nuorten kanssa on tärkeää. Tämän vuoksi keräämme usein ryhmiä useiden eri koulujen oppilaista.

Äidinkielen opetukseen oikeutetuilla oppilailla on oikeus myös opinto-ohjaukseen omalla äidinkielellään, mikäli koulu katsoo heidän tarvitsevan sitä. Opinto-ohjauksen tarkoitus on antaa oppilaalle ohjausta eri oppiaineissa hänen omalla äidinkielellään ja auttaa oppilasta ymmärtämään ruotsalaista oppimateriaalia ja omia tehtäviään. Opinto-ohjauksen avulla oppilas pääsee myös kehittämään ja harjoittelemaan omaa äidinkieltään.

Hae äidinkielen opetusta

Äidinkielen opetukseen haetaan erillisellä lomakkeella, jonka saat koulustasi. Lomakkeen voi myös ladata osoitteesta:

Lomake palautetaan oppilaan luokanvalvojalle. Äidinkielen opetusta haetaan vain yhden kerran. Myönnetty äidinkielen opetus kestää siihen saakka, kun sitä pyydetään lopetettavaksi erillisellä irtisanomislomakkeella.

Muistathan, että oppilaan vanhemmat ovat vastuussa äidinkielen opetuksen hakemisesta.

Arvosana

Oppilaat saavat arvosanan äidinkielestään. Arvosanalla on sama vertailupistemäärä kuin muillakin arvosanoilla oppilaan hakiessa peruskoulun jälkeiseen jatkokoulutukseen.

Maria on äidinkielen opettaja Enköpingin peruskouluissa

Foto på modersmålslärare i Enköpings kommun.

Foto: Maja Geffen

Tiesitkö, että peruskoulussa suomen kielen äidinkielenopetusta voivat saada kaikki oppilaat, joilla on jonkinlaiset suomalaiset siteet? Siihen ei vaadita, että kieltä puhutaan kotona. Tätä tietoa kaikki eivät vielä ole saaneet. Sen huomaa Maria Harju, joka toimii suomen kielen äidinkielenopettajana Enköpingin peruskouluissa. Hän kertoo:

– Joskus oppilaani tuovat mukanaan kavereita, jotka ovat kiinnostuneita suomen kielestä ja joilla on jonkinlainen suomalainen tai ruotsinsuomalainen tausta. Mutta he eivät opiskele suomea, koska he ovat saaneet kuulla toisilta, että he eivät voi hakea äidinkielenopetusta. Toiset ovat sanoneet heille, että kieltä täytyy puhua päivittäin kotona.

Sitä sääntöä sovelletaan muihin äidinkieliin, mutta ei Ruotsin kansallisiin vähemmistökieliin, joista yksi on suomi. Ruotsinsuomalaiset ovat kansallinen vähemmistö ja kaikilla ruotsinsuomalaisilla lapsilla on oikeus kehittää kulttuuriaan ja kieltään.

Kun Enköping joitakin vuosia sitten liittyi suomen kielen hallintoalueeseen, kasvoi suomea peruskoulussa opiskelevien oppilaiden määrä. Maria Harjulla on viitisenkymmentä oppilasta aina 1. vuosikurssilta 9. vuosikurssiin saakka. Hän opettaa kunnan lähes kaikissa sekä kunnallisissa että vapaissa peruskouluissa.

Suomen kielen taito vaihtelee oppilaiden keskuudessa. Toisilla on hyvä kielitaito ja toisilla se on olematon. Vähän nuorempia oppilaita varten, jotka eivät ehkä osaa ollenkaan suomea, Marialla on kangaskoira Tassu. Se on pehmoeläin, joka toimii marionettinuken tavoin ja jota jopa kaikkein nuorimmat ja ujoimmatkin yleensä uskaltavat tervehtiä moikkaamalla.

Munksundsskolanissa Maria opettaa 6., 4. ja 3. vuosikurssia käyviä oppilaita Sindraa, Ingridiä, Claraa ja Williamia. He ovat opiskelleet suomea useita vuosia. Sisaruksilla Clara ja William on paljon suomalaisia sukulaisia, kun taas Ingrid ja Sindra kertovat, että he enimmäkseen puhuvat suomea isänäidin ja äidinäidin kanssa.

Oppilas tarvitsee siis vain jonkinlaiset suomalaiset siteet voidakseen hakea suomen kielen äidinkielenopetusta peruskoulussa. Mitä sitten katsotaan suomalaisiksi siteiksi tai kenen katsotaan kuuluvan ruotsinsuomalaisten vähemmistöryhmään?

– Siitä päättää kukin itse, kukaan muu ei päätä siitä eikä tarkista asiaa. Joskus saan uusia oppilaita, jotka aloittavat suomen opinnot vasta yläasteella, kun joku vanhempi suomalainen sukulainen tai vastaava on herättänyt heidän kiinnostuksensa kieltä kohtaan. Mielestäni suomen kielen osaaminen voi nuorista olla hieman coolia. Nykyisin Ruotsissa on niin paljon etnisiä väestöryhmiä, että toisen kielen puhuminen ei enää ole mitenkään kummallista, sanoo Maria.

Hän jatkaa:

– Rakastan oppilaitani, ja minusta he ovat erittäin kiinnostuneita suomen kielestä. Tällöin on hauskaa olla opettaja!